Lääkepolitiikka on strateginen valinta, ei säästökohde
Eurooppa oli vielä 25 vuotta sitten maailman johtava lääkekehittäjä. Tänään enää noin 22 prosenttia uusista lääkkeistä on eurooppalaista alkuperää.[1] Tämä ei ole pelkkä teollisuustilasto. Se kertoo siitä, missä uusia hoitoja kehitetään ja ennen kaikkea kenelle ne ensin tulevat saataville.
Euroopan asema globaalissa lääkekehityksessä on heikentynyt olennaisesti jo kahden vuosikymmenen ajan. Tämä näkyy myös teollisuuden sponsoroiduissa kliinisissä lääketutkimuksissa: Euroopan osuus maailmanlaajuisista teollisuuden rahoittamista kliinisistä tutkimuksista on laskenut 22 prosentista 12 prosenttiin vuosina 2013–2023. Vuosina 2018–2023 eurooppalaisissa kliinisissä tutkimuksissa hoidettujen potilaiden määrä on vähentynyt 60 000:lla.[2]
Vuonna 2025 lääkkeiden hinnoittelusta tuli entistä selvemmin osa laajempaa talous ja teollisuuspoliittista kokonaisuutta; lääkkeiden hinnoittelu Euroopassa ja niin sanottu ”oikeudenmukainen osuus” (fair share) nousivat kansainvälisen politiikan ytimeen.
Kyseessä on Yhdysvaltojen käyttöön ottama toimintatapa sitoa lääkkeiden hinnat eurooppalaisiin hintoihin. Tämä on lisännyt eurooppalaisten hintapäätösten merkitystä ja nostanut esiin keskustelun siitä, miten innovaatioita palkitaan eri markkinoilla. Yhä tiiviimmin globaalisti kytkeytyneessä hinnoitteluympäristössä markkinat, jotka eivät palkitse tutkimusta ja kehitystä, ohjaavat yritysten tutkimusinvestointeja ja uusien lääkkeiden markkinoille tuloa muualle. Suomi on osa tätä kokonaisuutta, ei erillinen saari sen ulkopuolella.
Kotimainen lääkekeskustelu on pysynyt edelleen lääkkeiden hinnoissa ja lääkehoitojen suorissa kustannuksissa. Kun julkisten lääkemenojen kokonaisuutta tarkastellaan pitkällä aikavälillä, on lääkemenojen kasvu ollut maltillista ja vuonna 2025 sairausvakuutuksesta korvattavien lääkkeiden korvausmenot olivat vuoden 2019 tasolla. Hyvinvointialueiden sairaalalääkemenot eivät ole kasvaneet. Samaan aikaan lääkevalikoima on kehittynyt ja potilaiden hoitoon on tullut yhä tehokkaampia hoitoja. Lääkkeet eivät ole se kustannusongelma, joksi ne helposti leimataan, mutta silti niitä kohdellaan sellaisena.
Uusien lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon hajanainen arviointi on jo laajasti tunnistettu haaste ja siihen liittyen on jo meneillään toimenpiteitä. Arviointien yhdistämistä tulee edistää ja neuvottelumahdollisuutta lääkeyrityksen ja maksajan välillä tulee hyödyntää täysimääräisesti, jotta potilaat Suomessa saavat tarvitsemansa lääkehoidon. Markkinoillepääsyn tulee perustua ennakoitaviin ja läpinäkyviin kriteereihin, jotka tukevat uusien lääkehoitojen viiveetöntä käyttöönottoa. Kliinisten lääketutkimusten arvo on tunnistettava osana lääkepolitiikkaa: tutkimukset mahdollistavat potilaille varhaisen pääsyn innovaatioihin sekä tuottavat taloudellista hyötyä ja vahvistavat terveydenhuollon osaamista.
Myös lääkerahoituksen rakennetta tulee arvioida uudelta pohjalta. Onko yksittäisen sairaalan klinikka liian pieni yksikkö kantamaan budjettivastuuta potilaiden lääkehoidosta?
"Suomi tarvitsee lääkepolitiikkaa, joka tunnistaa lääkkeiden ja lääkehuollon kokonaisarvon. Lääkehoitojen vaikutuksia tulee arvioida myös laajemmasta yhteiskunnallisesta näkökulmasta"
Tatu Sainio
BMS:n maajohtaja
BMS:n tehtävä on selkeä.
”Lääkeinnovaatioiden avulla haluamme edistää terveyttä Suomessa ja auttaa potilaita voimaan paremmin. Se ei onnistu yksin. Se tapahtuu yhteistyöllä yritysten, viranomaisten ja terveydenhuollon kanssa. Jotta tähän päästään, tarvitaan toimintaympäristö, joka tekee Suomesta houkuttelevan maan tuoda uudet hoidot potilaille ja toteuttaa tutkimusta”, Sainio jatkaa.
Lääkepolitiikka on strateginen valinta. Se määrittää, mihin tutkimushankkeet sijoitetaan, mitkä hoidot tulevat suomalaisille potilaille ja millaisena innovaatioympäristönä Suomi näyttäytyy kansainvälisessä kilpailussa.
Lääkkeet ovat terveydenhuollon menetelmistä tutkituimpia. Jokainen käyttöön hyväksytty lääke on läpäissyt vuosia kestävän kliinisen tutkimusohjelman. Potilaalle uusi lääkehoito voi tarkoittaa vähemmän sairaalahoitoa, parempaa toimintakykyä ja mahdollisuuksia elää laadukkaampaa elämää pidempään.
Se edellyttää päättäjiltä rohkeutta tunnistaa lääkkeet investointina väestön terveyteen, ei kuluna.
Kiinnostaako yhteistyö BMS:n kanssa?
Lähdeviitteet
Lue lisää Hand in Hand-kampanjasta
Seuraa Käsi kädessä -kampanjaamme LinkedInissä
Pysy ajan tasalla Käsi kädessä -kampanjamme uusimmista päivityksistä. Tutustu lisää siihen, miten muokkaamme tulevaisuuden terveydenhoitoa Pohjoismaissa yhteistyössä kumppaniemme kanssa.